lauantai 4. tammikuuta 2014

Zagora - Mont Zagora

4.1.2014 Kylän vieressä on jonkinlainen mäki ja ajattelin käväistä katselemassa ympäristöä sen huipulta. Ohi ajellessa ei oikein nähnyt meneekö ylös minkäänlaista kunnon polkua, mutta ihan ylhäällä erotti siksakkia menevän polun, eli kyllä se jostain täytyy alhaalta sinne nousta.

Juurelle oli hotellilta pari kilometriä ja ajattelin kävellä ja haarukoin lyhintä reittiä. Hetken aikaa oli suunnat hakusassa semmoisten saviseinistä tehtyjen puutarhatonttien välissä kulkiessa. Aina joskus tuli umpikuja vastaan ja piti palata hakemaan vauhtia. Joku vanha vaari piirsi maahan zorron merkin ja näytti suuntaa että tuonne. Siitä sitten lopulta alkoi mäki kasvaa isommaksi, kun se aloin päästä sitä lähemmäs.
Kryptassa

Välillä vähän puutarhaa

heppa

tuollahan se tavoite näkyy
Kun pääsin mäen juurelle niin parilta kaverilta kyselin, mistä polun alku löytyy. Hiukan epämääräisiä vastauksia sain, mutta jonkinlaisen polun alun lopulta löysin. Siitä sitten ylöspäin ja välillä polku häipyi näkyvistä, mutta ylös kuitenkin pääsin.
Tuolta aukion oikealta puolelta isomman tieuran kohdilta lähdin

Hiukan vielä matkaa jäljellä
Zagora näkyy jo loistavasti
Ylhäältä näkyi melko hyvin kaikki Zagoraan johtavat päätiet.
Mhamidiin päin menee vasemmalle ja Foum-Zguidiin vähän keskeltä oikealle olevaan laaksoon
Draa joen vartta vasemmalta tulee tie Ouarzazatesta ja oikealta vuoren vierestä tulee tie Tinighiristä.
Amezru on Zagoran vieressä oleva kylö

Zagora

Säätäjä ja Zagora

Ouarzazateen päin

Tinighiriin päin

Draa joki
Ylhäällä oli mukavan rauhallista ja siellä tovi vierähti maisemia ihmetellessä. Alaspäin mennessä menin "oikeaa" reittiä ja siitä napsin puhelimella muutaman kuvan. Lähtöpaikka on ihan liikenneympyrän kohdalla ja menee jonkun hotellin ihan nurkalta.
Ylhäältä alas

vähän alempaa

melkein jo alhaalla

ylöspäin näyttää nyt tältä

tuosta vasemmalle mistä heppu tulee

liikenneympyrästä


Ja labyrinttiin, jossa taas piti hiukan sekoilla, mutta kämpän kuitenkin vielä löysin.
Kameliblokki

labyrintissä

mäki jää taakse

labyrintissä
Suihkuun ja syömään. Nyt kokeilin jotain marokkolaista harira-soppaa, joka oli ihan maukasta ja sillä sai vähän nesteytystä ja suolaa. Tajine oli nyt kanaa ja sitruunaa, joka oli ihan jees, vaikka "kana ei oo oikee eläin", niinkuin entinen kollega joskus tuumasi, kun kanaa hänelle ehdotin lounaalla.
Tajine poulet et citron
mjoo korjailin tuonne pariin vanhempaan tekstiin, että tää onkin tajine eikä tagine.
ja jälkkäriksi piti toistaa kaneloidut appelsiinit.
kaneloituja appelsiininsiivuja
Ja niin oli taas aika siirtyä yöpuulle.



perjantai 3. tammikuuta 2014

Zagora - Mhamid

3.1.2014 Mhamid on tämän tien lopussa ja siitä eteenpäin on vain trackiä. Algeriakaan ei taas oli kaukana. Ajelin Zagorasta Mhamidiin ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Tie oli aluksi ok, mutta muuttui melko pian yksikaistaiseksi päällysteeksi, jossa on olkapäille jyrkät reunat. Edelliseltä reissulta oli muistissa, että tässä mennään vastaantulijaa kohti, kunnes viimetingassa väistetään jos väistetään. Kohtaamiset tulee melko läheltä pyörän/auton kanssa jos kumpikaan ei väistä pientareelle.

Matkalla ei mitään spektaakkelia ollut, mennessä katselin yhtä tornia, josta olisi hyvä näkyvyys joka puolelle, mutta polku näytti alhaalta melko vaaralliselta. Pätin palatessa käydä katsomassa pääseekö ylös kohtuudella.

Mhamidin lähellä alkoi tien varressa olla hiekkadyynejä ja tien varret oli aidoitettu hiekan pitämiseksi pois tieltä.
Mhamidin eteläpuolella

Mahamidin "takana"


Mhamid

Mhamid
 Parkissa ollessa taas joku tuli kauppaamaan retkeä aavikolle tai dyyneille, jotka ovat tässä kuulemma noin 12 kilometrin päässä kylästä. En jaksanut innistua maasturin kyydistä ja käväisin katsomassa missä kohtaa track muuttui pehmeäksi. Eipä sitä tainnut päästä kilometriäkään, kun tuli niin pehmeitä paikkoja vastaan että käännyin takaisin. Ajelin siitä jonkin kahvilan pihaan ja tilasin teetä. Hetken siinä seurasin turistien kuskaamista ja päätin palata Zagoraan.
Berber whiskey

Näköalapaikan kohdalla tälläsin pyörän rinteen reunalle kuvia varten.
Tagounite kylä taustalla

Tagounite kylä taustalla
Tagounite
Kuvia räpsiessä paikalle ilmestyi Espanjalainen motoristi, jonka kanssa päätettiin ottaa yhteispotretti.
FIN ja E

 Ensin kokeiltiin kaverin pienellä tripodilla ottaa kuvaa, mutta sitä ei saanut niin ylös että taustan laakso olisi saatu kuvaan mukaan. Kävin sitten houkuttelemassa paikalle tulleesta karavaanarista tsekkiemännän, joka toimi kuvaajana. Olin nähnyt karavaanin Mhamidissa ja kyselin olivatko olleet ison dyynin juurella. Olivat olleet yhden yön pienemmällä dyynillä ja nyt palailemassa takaisin. Kuvien oton jälkeen hetki vaihdettiin kokemuksia ja suosituksia puolin ja toisin.
Yhteispotretti

Yhteispotretti 2
Tarinatuokion jälkeen kaveri lähti etsimään yöpaikkaa ja minä lähdin katsastamaan josko siihen näköalapaikalle pääsisi.
soon moro
näköalapaikka
Loppupeleissä kun tuonne lähti kiipeämään, niin sieltä löytyi ihan kohtuu helppo polku. Ylhäällä oli paikallista nuorisoa, joiden alastulo näytti aika vaaralliselta ja koitin niitä vähän toppuutella, muttei ollut vaikutusta. Ylhäältä aukesi ihan ok näköalat. Ajokamppeet päällä noustessa tuli ihan kunnon hikikin, kun aurinko oli päivän lämitellyt yli 20 asteiseksi.

Mhamidin suuntaan

Mhamidin suuntaan

Tagouniten suuntaan
Alas päin tullessa otin muutaman kuvan polusta.
Jyrkkää

Jyrkkää

Nyt jo helpottaa
Kun pääsin alas, niin ajelin siitä samantien Zagoraan asti. Kylällä joku skootteriheppu ajoi viereen ja alkoi jutella. Hetken ihmettelyn jälkeen ymmärsin että se oli joku moottoripyörä mekaanikko tai jotain. Siinä vauhdissa viisailin tankin korkkia, että olisko siihen letkua ja venttiiliä. Bisnestä tehtiin siinä vauhdissa. Heppu meinasi, että löytyy ja viittasi että aja perässä. Noh korjaamo ei ollut kaukana vaan ajettiin noin 50 metriä. Siinä oli 3 tallia ja niissä oli turistien 4x4 autoja useampia ja yksi kilpa-buggy, josta oli etukulma kokonaan purettu. Joku lähti skootterilla letkua hakemaan ja korjaamon heppu laittoi teen tulelle :). Seinillä oli kuvia asiakkaista ja kyllähän sieltä mm. Marc Coma ja luulin tunnistavani Cyril Depresin. Hetken päästä letku saapui paikalle ja se pyöräytettiin tankin korkkiin. Siinä ei ollut venttiiliä ja sitä yritin ranskaksi selittää ja lopulta meni perille kun sai sanottua että "entree oui, partir no" eli sisään menee, mutta ulos ei.
Joku sälli sitten esitteli korjaamon mainostarraa, että saako sen liimata mopoon. Vastasin että joo, mutten maksa letkusta sitten mitään. Heput meinasi että se on ok, johon totesin että te olette nyt sitten mun sponsoreita. Ja sitten hörpittiin teetä :)
Seisova kaveri oli se joka kaappasi minusta asiakkaan lennosta

Buggyn keula on vähän kärsinyt

kauempana oli vielä muutama talli
Tästä ei sitten ollutkaan kuin kilometri kämpille. Suihku ja syöntihommiin. Taas oli erinomaista sapuskaa. Aluksia salade varie legumes(salaatti eri vihanneksista), tajine boeuf aux legumes(tais olla oikeasti nautaa, pottuja,porkkanaa,kurkkua tai kesäkurpitsaa ja jotain maagista lientä) jälkkäriksi jogurttipurkki. Tajinen liemi kiehuu vielä ainakin minuutin pöydässä. Jos haluaa hyvää Marokkolaista ruokaa, niin täältä sitä saa.
hotel "la Rose des Sables" Zagora.
Tajine boeuf aux legumes.
Yksi mitä tässä on oppinut, kun ei näitä matkasuunnitelmia ole ja nuo myyntitykit tyrkyttää kaikenlaista, niin  voi aina heittää "Insh'Allah" eli "jos luoja suo" ;)  , kun ei kerta voi tietää, mitä huomenna tapahtuu...



Zagora

2.1.2014 Siirtyminen Tinighiristä Ouarzazaten kautta Zagoraan. Ensin Länteen Ouarzazateen Dadesin laaksoa pitkin ja siitä Draa-joen laaksoa pitkin Zagoraan. Ei mitään spektaakkelia ollut matkalla havaittavissa. Muutama kuva kuitenkin tuli tästä Ouarzazate-Zagora väliltä.

Tie kävi välillä vähän ylempänä

solan tapaista edessä


ylhäällä oikealla siintää Draa-joen laakson vihreä nauha

Sama vähän zoomattuna

Ja sama lähempää

Ylängön karumpaa settiä

Joku kylä aina siellä täällä

Draa-joen laakso siintelee siellä

Laskettelua Draa-joen laaksoon
 Zagorassa painuin suoraan Meskin sakemannin suosittelemaan "les roses des Sables" hotelliin. Tinkailin 230Drh per yö aamiaisella ja illallisella.
 Aluksi kävin jaloittelemassa kylillä ja taas siinä joku berberi alkoi jutella ja houkutteli kojuun katselemaan rihkamaa ja juomaan teetä. Taas kävin teet juomassa ja jätin rojut ostamatta.

Illallliseksi oli "salad marocain", Tajine(viande hachee / jauhelihaa taikka lihapulliahan siinä oli ) ja jälkkäriksi kaneloituja appelsiinin siivuja. Tuo Tajine oli aivan sairaan hyvää ja kannattaa kotisohvillakin kokeilla siivuttaa mandariini tai appelsiini "poikittain" ja heittää joka siivun päälle vähän kanelia :).

Saapa nähdä pitääkö tässä hotellissa roikkua niin kauan että saa syötyä listan läpi... pääruokia taisi olla noin 2 viikon ajalle.